Agricultural and Food Science - abstract

Keywords biomass, Festuca pratensis, seed yield, yield formation,

Selostus

Nurminataa (Festuca pratensis Huds.) viljellään laajalti pohjoismaissa rehunurmiseoksissa. Seosnurmien perustamiseen halutaan usein käyttää paikallista alkuperää olevaa siementä mahdollisuuksien mukaan. Nurminadan siemensato määräytyy kasvustossa olevien röyhyllisten versojen, röyhyjen koon ja röyhyssä olevien fertiilien kukkien määrän sekä siementen painon mukaan. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia, onko kahden kasvutavaltaan poikkeavan nurminatalajikkeen siemensadon muodostuksessa eroja. Lajikkeina olivat vuonna 1979 kauppaan laskettu Kalevi ja vuonna 1999 kauppaan laskettu Fure. Kasvustoista seurattiin biomassan muodostusta, laskettiin fertiilien ja steriilien kukkien lukumäärä sekä siementen lukumäärä ja analysoitiin kasvustojen rehulaatu. Lisäksi määritettiin siemensadon laatu. Fure oli lehtevämpi ja muodosti enemmän vegetatiivista massaa kuin Kalevi. Kalevi muodosti ensimmäisenä satovuotena enemmän röyhyjä kuin Fure, mutta Fure kompensoi vähäisempää röyhyjen määrää suuremmalla röyhyjen koolla. Steriilien ja abortoituneiden kukkien lukumäärässä ei lajikkeiden välillä ollut eroa. Tämän kokeen perusteella nurminata lajikkeet erosivat toisistaan täysin siemensadon muodostuksessa vaikkakaan merkitsevää eroa lopullisessa siemensadossa ei ollut. Nurminadalla näyttääkin olevan erinomainen kyky kompensoida siemensadon satokomponentteja. Siemensatojen nostamiseksi kasvustoekologian ja viljelytekniikan yhdysvaikutus tulisi selvittää monivuotisissa kokeissa.

Contact pirjo.makela@helsinki.fi

[Full text] (PDF 556 kt)

Updated 8.4.2009.